Suomalaisessa mielenmaisemassa ei yleensä pidetä soveliaana nostaa omaa häntää. Tämä ajattelutapa näkyy vahvasti myös rotukoirakasvatuksessa. Suomessa ei usein sanota ääneen, että suomalainen kasvatustyö on maailman laadukkainta, mutta tosiasiat kertovat sen puolestamme.
Suomi on kansainvälisesti tunnustettu kennelmaa, jossa rotukoirakasvatus perustuu pitkäjänteisyyteen, avoimuuteen ja vastuunkantoon. Laadukkuuden takaavat vuosikymmenten aikana rakennetut käytännöt, jotka poikkeavat huomattavastikin monista muista kennelmaista.
Yksi suomalaisen koirankasvatuksen erityispiirteistä ja samalla keskeisimmistä vahvuuksista on sen pienimuotoisuus. Valtaosa kasvattajista toimii harrastuspohjalta. Pentueita teetetään harkiten, ja pennut saavat kasvaa yksilöinä, osana kasvattajan perheen arkea.
Suomessa jalostuskoirat ovat useimmiten samalla lemmikkejä. Ne elävät tavallista perhe- ja ehkä harrastuskoiran elämää. Myös työ- ja virkakoirat kasvavat ja elävät perheissä. Tämä antaa kasvattajille ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata koirien luonnetta, terveyttä ja toimivuutta aidossa arjessa ja osana yhteiskuntaa.
Tämän mahdollistaa osaltaan meillä tavallinen, mutta maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen sijoituskoirien käyttö. Jalostuskoira elää usein sijoituskodissa tavallisena perheenjäsenenä, vaikka sen omistus- ja jalostusoikeus säilyy kasvattajalla. Käytäntö perustuu huolellisesti tehtyihin sopimuksiin, mutta ennen kaikkea molemminpuoliseen luottamukseen ja rehellisyyteen, jotka ovat monille suomalaisille luontevia yhteistyön lähtökohtia.
Suomessa rotukoirien rutiininomainen kastroiminen ei ole läheskään niin yleistä kuin muualla, mikä mahdollistaa myös muiden kuin kasvattajien omistamien urosten laajemman hyödyntämisen. Jalostuskäytön hajaantuminen vähentää yksittäisten koirien ylikäyttöä ja tukee rotujen geneettistä monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä.
Monissa maissa rotukoirien kasvatus tapahtuu usein suurissa kennelyksiköissä, joissa koirat elävät erillään tavallisesta perhearjesta. Suomessa pienimuotoisuus mahdollistaa sen, että kasvattaja pystyy panostamaan pentujen hoitoon, varhaiseen sosiaalistamiseen ja huolelliseen kotien valintaan.
Suomalainen rotukoirakasvatus perustuu poikkeuksellisen avoimeen ja laajaan tietopohjaan. Kennelliiton ylläpitämä KoiraNet-jalostustietokanta tarjoaa kaikille avoimen näkymän koirien sukutauluihin, terveystutkimusten tuloksiin ja jalostuskäyttöön. Tietoa ei kerätä vain arkistointia varten, vaan sitä hyödynnetään aktiivisesti jalostusvalinnoissa.
Rotujärjestöiltä edellytetään Suomessa jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) laatimista ja säännöllistä päivittämistä roduilleen. Ohjelmassa arvioidaan rodun tilannetta ja asetetaan tavoitteita terveyden, luonteen ja monimuotoisuuden parantamiseksi. Erityisen ainutlaatuinen suomalainen rakenne on PEVISA, perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, joka asettaa jalostusyksilöille vähimmäisvaatimuksia silloin, kun rodun tilanne sitä edellyttää.
Eroa muuhun maailmaan on myös terveystutkimusten laajuudessa. KoiraNet-jalostustietojärjestelmään kirjattiin vuonna 2024 yli 100 000 virallista rotukoirien terveystutkimusta. Kun tätä lukua verrataan vuosittain syntyvien pentujen määrään – vuonna 2024 Kennelliittoon rekisteröitiin noin 40 000 koiraa – luku kertoo paljon suomalaisen koirankasvatuksen ominaispiirteistä.
Monissa maissa terveystutkimuksia tehdään huomattavasti vähemmän, eikä kerätty tieto ole julkista tai helposti hyödynnettävissä. Suomessa avoimuus mahdollistaa jalostustyön arvioinnin ja kehittämisen koko rodun tasolla.
Suomessa rotukoirien terveyteen ja perimän monimuotoisuuteen liittyviä haasteita käsitellään avoimesti. Ratkaisuja etsitään katsomalla myös laatikon ulkopuolelle, mikä ei ole tyypillistä konservatiivisemmissa kennelmaissa.
Ratkaisukeskeisyys ja rohkeus näkyvät muun muassa kontrolloiduissa ja harkituissa roturisteytysprojekteissa, joissa Suomi on edelläkävijä. Roturisteytysprojekteissa toteutetuista yhdistelmistä syntyneille pentueille on perustettu oma, kansallinen rekisteri, mikä mahdollistaa risteytysprojektin toteuttamisen Suomessa silloinkin, kun rodun alkuperämaa ei sitä puolla.
Suomalaisen koirankasvatuksen taustalla on vahva yhteisö. Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry kokoaa yhteen suuren joukon aktiivisia kasvattajia ja tukee heitä koulutuksella, ajankohtaisella tiedolla ja edunvalvonnalla. SuKoKa pyrkii luomaan edellytyksiä sille, että kasvattajat voivat tehdä työnsä entistä paremmin ja vastuullisemmin.
Pennunostajalle suomalainen rotukoirakasvatus merkitsee ennen kaikkea turvaa ja ennakoitavuutta. Kun pentu on kasvatettu vastuullisesti Suomessa, sen taustat, suku ja monet terveystiedot ovat lähtökohtaisesti avoimia ja tarkistettavissa.
Vastuullinen suomalainen kasvattaja tuntee rodun, pennun suvun ja jokaisen pennun yksilönä. Hän osaa kertoa rodun ja suvun vahvuuksista ja haasteista ja auttaa arvioimaan, millainen koira sopii juuri kyseiseen perheeseen ja elämäntilanteeseen. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun keskiössä ovat arjen sujuvuus ja koiran tasapainoinen luonne. Kun yhteistyö toimii, kasvattaja ei ole vain pennun myyjä, vaan omistajaperheen tukihenkilö koko koiran elämän ajan.
Suomalaisen rotukoirakasvatuksen vahvuus on siinä, että se antaa pennunostajalle mahdollisuuden tehdä harkittu ja tietoon perustuva päätös koiran hankkimisesta – tai sen hankkimatta jättämisestä.
